JUOPPOHULLUN PÄIVÄKIRJA AUTOMAATTI TEKSTI

Olin selaamassa Kristianin tosi outoa pornolehteä, jota aluksi luulin lääkärilehdeksi. Siinä ei nimittäin ollut mistään muusta kuvia kuin alastomat sekopäät kusivat ja paskansivat. Miksiköhän Kristian lukee tällaisia lehtiä? Ehkä sillä on virtsankarkailua ja ummetusta tai sitten sillä perverssillä ei ole enää mitään asiaa tähän luukkuun! Koska en ymmärrä sanaakaan saksaa niin en päässyt jyvälle, että mitähän järkevää oli laitettu kuvateksteihin. Soitin Kristianille kysyäkseni, että minkä vitun lehden se oli mulle tuonut. Kristian selitti iloisena, että se on yhden sen uuden kaverin lehti. ”Me voidaan joku päivä tulla käymään niin saat tutustua Mikaeliin”. Päätin että mun on pakko nähdä se tyyppi, mutta vain kerran. Päätin vetää köykäiset lärvit ja tutustua lehteen vielä kerran. On ainakin juteltavaa kun Mikael saapuu.

Näin yllättäen unta kaikenlaisesta ulostamisesta, siis aivan kaikenlaisesta. Päätin polttaa sen vitun lehden.

Heräsin outoon pompotuksen ääneen rappukäytävästä. Ääni oli niin outo, että mun oli pakko mennä kurkistamaan, että mistä vitusta lähtee noin outo ääni. Jos en olisi edellisiltana vetänyt niin mietoja lärvejä en olisi uskonut silmiäni. Rapussa pompotti alaston mies ja nainen, jotka oli sidottu vyöllä lantiosta toisiinsa kiinni. Kaikkein oudointa oli, että ne oli sidottu selät vastakkain toisiinsa.Mun oli pakko mennä oikein lähempää katsomaan tätä vitun pompotusta. Ei jumalauta, sehän oli yläkerran rekkakuskin muija. Äijä ei ollut yläkerran rekkakuski. Mut nähdessään muija pyysi päästä sisään. Ajattelin että noin erikoinen pari on pakko päästää peremmälle. Eteisessä huomasin vyön olevan vanhan kunnon partiovyön pilleineen kaikkineen. Mulle tuli ajatus kokeilla, että oliko se aito vyö ja puhaltaa siihen pilliin, mutta pelkäsin ainakin siltä äijältä lentävän paskat pitkin eteistä jos iso karju alkaa puhallella heidät köyttäneen vyön pilliin. Kai se aito oli, koska soljessa luki ”Aina valmis”. Heräsi kysymys, aina valmis mihin? Päästin pompottelijat irti ja käskin käymään peremmälle.

Voi vittu, kaksi alastonta hyypiötä istui mun sohvalla kuin jotain lääkärintarkastusta odottamassa. Yläkerran akka alkoi kertoa, että tää äijä on sen oman äijän broidi ja ne oli naimassa kun sen ukko tulikin yllättäen himaan. Sitten se oli sitonut ne selät vastakkain ja heittänyt rappuun. Luultavammin se ei ollut sen takia tappanut tätä heppulia, koska se oli sen broidi. Tässä koko tarina. Koska niiltä oli jäänyt nainti pahasti kesken, niin yhtäkkiä tää mimmi ehdotti että mehän voitaisiin harrastaa ryhmäseksiä. Mä olin turpa auki, ryhmäseksiä? Tää oli niin erikoinen pariskunta, että varmistin mitä tää tarkoittaa ryhmäseksillä. ”Mä panen teitä molempia vai mitä?”, kysyin epäillen. Joka tapauksessa kieltäydyin kaikista variaatioista, jossa tää toinen heeba olisi ollut mukana. Ilmoitin suostuvani panemaan ainoastaan tätä akkaa sillä välin kun tää toinen roikale odottaa eteisessä. Itse asiassa raahasin tukasta tän alastoman hyypiön eteiseen ja aloin paukuttaa oikein tosissani yläkerran eukkoa. Nähtävästi tää ”Aina valmis” partiovyö kiihotti mua niin paljon, että tykitin akan melkein tajuttomaksi. Noustuani pukilta kävin ilmoittamassa eteisessä hölmönä seisseelle hiipparille, että nyt on sen vuoro. Silloin sohvalta kuului kiljahdus, ”ei enää yhtään. Multahan meinasi hajota koko lantio”. Mennessäni pesulle totesin tylysti eteisessä vuoroaan odottaneelle kikkelisankarille, ”sori”.

Kikkelisankarilla oli huonopäivä. Ensin joutuu alastomana rappuun partiovyöllä sidottuna ja sitten alakerran naapuri nussii muijan siihen kuntoon, ettei se anna kenellekään varmaan vuoteen. Eikös se Junnu laulanut, ”sellaista elämä on”.

30.9. Keskiviikko

Olihan päivä ja ne nuijat unohtivat vielä sen partiovyönsä tänne. Tämän päivän päätin vain olla ja hautoa muniani. Mikähän muhun oikein meni. Ehkä mä olenkin joku vitun piiloperverssi, joka kiihottuu partiovöistä. Vaikka mä kuulisin puna-armeijankuoron laulavan mun oveni takana, niin mä en enää ikinä mene avaamaan ovea muuten kuin poistuakseni kämpästäni.

1.10. Torstai

Kävin Alkossa tankilla. Tankkasin varmuuden vuoksi 10 pulloa valkkaria. Myyjä kysyi, että haluanko kokeilla heidän uutta kuivaa valkoviiniänsä? Kuivaa?! No en vitussa, vai luuliko se lehmä, että mä alan lusikalla syömään viiniä. Alkossa tehdään vähän outoa tuotekehitystyötä. Lähtiessäni vielä huikkasin, että varaa mulle ensi kerraksi 25 kilon säkin kuivaa kossua. Sain luultavasti porttarin siihen Alkoon.

Menin himaan kelaamaan tärkeitä asioita kuten miksi valkoviinin nimi on valkoviini vaikka se on keltaista. Miksi munan keltuainen vihreä tai punaviini sinistä? Miksi mua aina kusetetaan. Kävin illalla työntämässä Alkon postiluukusta sisään helvetin ison kampelan. Mulle ei vittuilla.

2.10. Perjantai

Aloin krapulassa kelata sitä ryhmäseksijuttua. Tajuskohan ne toopet mitä siitä olisi voinut seurata.

Kuulin että Pohjanmaalla kaksi veljestä oli hankkinut itselleen venäläisen huoran, jota päättivät heittää kimpassa. Ensimmäinen veli nakutteli naamariin toisen ollessa perämiehenä. Pohjalaisveljekset eivät olleet saaneet naista aikoihin, joten meno oli sen mukaista. Täysikaaos päälle heti kättelyssä. Tämä velipoika, joka oli määrätty perämieheksi käytti talonpoikaisjärkeä eikä tietenkään halunnut saada kersaa venäläisen huoran kanssa, joten nannahetkellä kiskaisi tapin ulos ja päätti heittää lastin nahan ulkopuolelle. Pahaksi onnekseen paine oli sen verran kova, että satsi lähti kuin Naton ohjus suoraan etupäässä keskittyneesti työskennellyttä pohjalaisveljeä tauluun. Silloin pohjalaisveri kuohahti ja alkoi valtaisa veljessota. Mällinaamainen veli yritti mättää perämiestä turpaan oikein pohjalaisittain ja perämiehenä ollut velipoika tietysti vastasi samalla mitalla. Ainoa ongelma koko episodissa oli, että huora oli edelleen riehuvien veljesten välissä muna suussa ja litistyi litistymistään ollen lopulta kuin silikonipanos. Tarina kertoo veljesten olevan edelleen puhelakossa vaikka asuvatkin samassa talossa isäukkonsa ja äitimuorinsa hoteissa. Mitähän ovat velipojat puhelakkonsa syyksi vanhemmilleen kertoneet?

Tämän opettavaisen tarinan vuoksi minäkään en ollut halukas ryhtymään moiseen hommaan. Olipa hyvä että tuli muistettua tämäkin tärkeä tapahtuma. Korkkasin neuvokkuuteni kunniaksi pullon keltaista valkoviiniä.

3.10. Lauantai

Kristian tuli tänään sen Mikaelinsa kanssa kylään. Vaikka on jo lokakuu ja koleat kelit niin ei kuitenkaan vielä niin kylmä, että pitäisin pipoa. Hepulla oli päässään karvalakki! En ole ehkä seurannut viimeisimpiä trendejä, mutta ruudullinen pikkutakki, poikkiraidallinen solmio ja pystyraidallinen paita olivat jollain tapaa outo yhdistelmä, kun vielä kaikissa vetimissä olivat mahdollisimman karmeat värit. Se oli varmaan itse värjännyt kuteensa, ei kukaan täyspäinen vaatesuunnittelija voi suunnitella tuon värisiä kledjuja. Sain kauhunväristyksiä Mikaelin riisuessa karvalakkinsa. Vittu, sen pää oli aivan munanmuotoinen ja vielä niin, että se suipponi ylöspäin. Alkoi pelottaa aivan helvetisti kun se avasi suunsa ja alkoi puhua narisevalla äänellä samalla pistävästi tuijottaen teloittajanlasiensa takaa. Kristian sen sijaan oli suorastaan ylpeä uudesta ystävästään.

Mikael kaivoi taikatakkinsa uumenista viskipullon ja ehdotti että joisimme alkaneelle ystävyydellemme maljat. Ajattelin hiljaa mielessäni että keidenköhän ystävyydelle me juomme. Mikael ilmoitti olevansa piirisihteeri ja hänellä on oikein puoluekirjakin. Alkoi pelottaa oikein todella. Mikä vitun puolue ottaa tuon näköisiä teloittajia piirisihteerikseen? Päätin olla itse hiiskumatta sanallakaan hänen lehtimaustaan kunnes Mikael otti asian itse puheeksi. ”Saksassa kokoontuu klubi, jossa syödään paskaa”, raapaisi Mikael keskustelun avatuksi. Koitin näytellä mahdollisimman kiinnostunutta ja vastasin, ”vai niin, sepä mielenkiintoista”. Samalla päätin olla tänään juomatta sammumiskänniä vaikka tänne kannettaisiin koko Peter Frykmanin uponneen laivan sisältö. Tämän kaverin matkassa ei aamulla maistuisi suussa kissan paskan maku vaan luultavasti joko omani tai sitten tämän herra piirisihteerin. ”Saksassa kokoontuu myös säännöllisesti klubi, jossa juodaan virtsaa ja annetaan sähköiskuja sukuelimiin”, narisi Mikael. Näyttelin taas kiinnostunutta, ”ajatella että sähköiskuja”. Pyysin Kristiania käymään kanssani keittiössä. ”Vittu, sä et ole kertonut että olet ollut mielisairaalassa”, tivasin hölmistyneeltä Kristianilta. ”En mä missään mielisairaalassa olekaan ollut”, Kristian vastasi miltei loukkaantuneena. ”No mistä vitusta sä sitten ton löysit.” Kristian kertoi kuinka hän oli tavannut tämän herrasmiehen ravintolassa. Heillä oli kuulemma ollut hyvin mielenkiintoiset keskustelut. Sen kyllä uskoin sanomattakin.

Join ensimmäistä kertaa elämässäni koko illan aikana yhtä ja samaa paukkua kun nämä kaksi sankaria tempasivat viskilestin kahdestaan tauluun. Kummallista, Mikael ei humaltunut oikeastaan lainkaan Kristianin miltei jo sammuessa. Säälin Kristiania jos se lähtee tuon kahelin matkaan. Ties mikä töpseli perseessä se herää jostain Mikaelin koeluolasta. Onneksi herrat päättivät lähteä Mikaelin taluttaessa Kristiania. Annoin Mikaelille uuden nimen, herra 220.

4.10. Sunnuntai

Olin aivan sekaisin vaikka en ollut juonut kuin yhden vaivaisen viskipaukun. Mietin vain eilistä luentoa saksalaisista kerhoista, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Eniten mua huolestutti kuitenkin Kristian. Onkohan se jo käynyt aamupaskalla ja jos on, niin mihin?!