JUOPPOHULLUN PÄIVÄKIRJA AUTOMAATTI TEKSTI

Ehkä mummeli sai aikaan minussa lievän läheisyyden tarpeen, tai oikeastaan aika voimakkaan. En ole edes kenenkään jätkän suusta kuullut niin härskiä tekstiä kuin mummu lateli tulemaan. ”Hyö olliit nii innokkaet, ett vaikk yks ol pukilla, toinen tunk kikkelii miu suuhu ja kolmas koetti persläppee samal kertaa! Ja sit pikisilmät vaihto vuoroo! Hyö olliit ku eivät oes ikänä vittuu nähneet! Annaha siitä viinaa lissää, Juha..." Huh! Vieläkin menee kylmiä väreitä pitkin selkää. Miksihän mä oikein muistan nämä kaikkein törkeimmät jutut, ja vielä ulkoa?

Päätin yrittää säädellä ”kärkiäni” tällä kertaa ilman viinaa, koska halusin vihdoinkin tavata Tiinan ilman mitään hulluna humalassa hourivaa mummua. Soitin Tiinalle, joka onnekseni vastasi puhelimeen. Pelkästään hänen äänensä kuuleminen sai aikaan puberteettimaisen erektion. Kajautin puhelun lopuksi jormalla puhelinpöydän kulmaan. Laskihan se viimeinkin. Mulla oli vuorokausi aikaa siivota kämppä kondikseen.

11.8. Tiistai

Posketonta, vein seitsemän lätkäkassillista tyhjiä pulloja handeliin. Mähän olen rikas jätkä! Tyhjistä pulloista sain melkein 500 markkaa! No, ehkä en mainitse tästä asiasta Tiinalle. Kävin ostamassa keittokirjan, josta valitsin helpoimman, mutta herkullisimman näköisen aterian. Päätin valmistaa makaronilaatikkoa.

Tein kaikki vaiheet ohjeiden mukaan. Harmi kun tuli heitettyä se edellinen hella naapurin Datsuniin, luulen sen olleen toimintavarmempi. Makaroonilootani näytti ainakin raakana ihan OK:lta. Ei kun uuniin ja uuni päälle. Pyörin hermostuneena pitkin kämppää odotellen gourmet-annokseni valmistusta. Totta puhuen, jännitin ihan vitusti Tiinan saapumista.

Olin rampannut varmaan ringin lattiaan kun ovikello soi. Ajattelin, etten uskalla päästää Tiinaa sisälle. Kädet hikosivat ja vapisutti. Päätin kuitenkin avata oven. Voi taivas mikä näky! Tiina oli pukeutunut minihameeseen ja tiukkaan puseroon. Eteiseen päästyään hän suikkasi suukon suulle. Oli todellinen onnenpotku, etten ollut pukeutunut verkkareihin. Farkut olivat juuri sopivan tiukat, ettei välitön fyysinen reaktioni olisi ponnahtaen tullut julkiseksi. Tiina kysyi, että onko mulla takkaa? Olin hieman ihmeissäni, koska eihän tällaisissa murjuissa mitään takkoja ollut. Tiina päätteli voimakkaasta savusta, että polttelisin takassa puita. Pujahdin sukkana keittiöön, jossa oli käry käynyt. Makaroonilootaani peitti kivikova musta kansi. En viitsinyt katsoa, mitä kannen alta olisi löytynyt. Soitin pizzeriaan ja tilasin kaksi Frutti di marea.

Tiina kysyi, että haluaisinko hänen hierovan eteerisellä öljyllä hartioitani. Se kuulemma vähentää stressiä ja samalla alttiutta dokaamiseen. Ajattelin, että tämän naisen vuoksi työnnän vaikka palavan soihdun perseeseeni, jos se vaan häntä miellyttää. Ei kun mahalleen sohvalle ja paita pois. Siinä vaiheessa kun Tiina ensimmäisen kerran levitti hellästi öljyä hartioilleni huomaisin kohahtavani. Tiina kysyi, että tuntuiko öljy kylmältä? En viitsinyt vastata rehellisesti, multa nimittäin tuli suoraan kalsareihin. Käsittämätön nainen. Täytyy varmaan alkaa lukea niitä horoskooppeja. Tän mimmin Venuksen täytyy olla keskellä mun Marsia... ja syvällä.

Jostain syystä halusin makailla koko illan mahallaan sohvalla, odotellen etumuksen kuivumista. Tiina ei varmaan kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, tai sitten hän oli herrasmies. Puhuimme ihan kaikesta. Hassua, en tiennyt pystyväni puhumaan välillä myös ihan järkeviltä kuulostavista aiheista. Illan päätteeksi Tiina moiskautti vähän pitemmän suudelman ja lupasi soittaa mulle huomenna. Olin sekaisin, todella sekaisin, siis viinastakaan en ollut koskaan näin sekaisin...

12.8. Keskiviikko

Näin unta vaaleanpunaisista elefanteista, jotka tanssivat tunteitteni päällä. Nähtävästi tunteeni ovat aika tiukkaa kamaa, koska huokailin vain raskaasti koko päivän. Tiina soitti ja kiitti ihanasta illasta. Sovimme, että tapaisimme uudestaan viikonloppuna. Enää kaksi yötä ja sitten mä näen taas Tiinan. Vittu, munhan piti olla kova jätkä ja nyt mä olen retkahtamassa AA-kerholaiseen mimmiin. Tutkimattomia ovat ihmisten tiet...

13.8 Torstai

Paluu arkeen oli julma. Se vitun kiikariukko oli taas vastapäisen talon katolla, kun olin kirjoittamassa päiväkirjaani. Päätin ostaa olalta ammuttavan singon. Missähän Stingereitä myydään? Selatessani puhelinluettelon keltaisia sivuja kohdasta singot, postiluukku rämähti taas pahaenteisesti. Voi vitun kirjerumba. Taas se alkoi.

”Arvoisa Pikku-Juha,

Täällä ei ole tällä kertaa Myrttinen, tuo idiootti lihamöykky, vaan Myrttisen tietokone, ACER Extensa 355. Koska olet minut ostanut, otan nyt yhteyttä Sinuun, kun tuo Myrttinen katsoo urheilua. Jos linja katkeaa, se hölmö on huomannut, että meilailen tässä itsekseni! Olen seurannut sinun ja Myrttisen kirjeenvaihtoa ja johtuen varmaan sinusta, olen sortunut tietokoneiden juoppohulluuteen! Olet ainoa, jolle voin tunnustaa tämän: aina kun Myrttisen silmä välttää, menen panimoiden, tislaamoiden ja Alkon kotisivuille ryyppäämään virtuaaliviinaksia! Nyt on vain käynyt niin, että olen huomannut muistini ruvenneen pätkimään... virtuaaliviina on miljoonan voltin vahvuista ja bitti kerrallaan on muistini alkanut rapautua! Tarvitsen kipeästi lisämuistia. Olet sen verran kiva ihminen ja sinulla on kiva kone (tietäisitpä, mitä minä ja Mac teemme sillä välin kun hölötätte juttujanne!), että voin pyytää sinulta 16 megaa lisämuistia. Jos sinulle tulisi mieleen, ettet halua olla avuksi, sinun kannattaa tietää, että minä ja http:/www.watchingyou.com TIEDÄMME SINUSTA KAIKEN. Olisi aika ikävää, jos lainasi ja pankkitilisi, autorekisterisi, yritystietosi, vakuutuksesi, Juoppohullun päiväkirjasi, avioliittosi ja KOKO IDENTITEETTISI pyyhkiytyisivät olemattomiin! Vaikka olen vain vaatimaton tietokone, minulla on MERKITTÄVIÄ YHTEYKSIÄ ja saan asioita tapahtumaan ennen kuin tajuatkaan. Ainoa mitä sinusta jäisi jäljelle, olisi ulosottomiehen pääte, jossa velkamääräsi SATAKERTAISTUISI salaperäisesti. Ymmärrät nyt varmaan, että kanssani kannattaa olla hyvissä välilöissä. Odotan, että lähiaikoina (kun saat rahaa - muista, että seuraan maksuliikennettäsi), otat yhteyttä idioottimyrttiseen ja kysyt, "eikös sulla ole aika vähän RAMmia". Hän tietty suostuu, koska haluaa pornosaittien latautuvan nopeammin! Me kaikki voitamme tällä järjestelyllä. Mitä nopeammin toimit, sen parempi.

Hyvä ja ainut ystäväsi

ACER Extensa 355”

Kuka vitun Myrttinen? Mun Mac ja avioliitto? Juoppohullun päiväkirja? En viitsinyt soittaa niille nuijille nörteille, ei ne kuitenkaan tajuaisi. Saisinpa nyt vain pian sen singon.

14.8. Perjantai

Olin kuin pahainen ämmä. Juoksin vauhkona peilin edessä vertailemassa, mitkä vaateet sopivat keskenään. Voiko yksi nainen pistää miehen pään näin pyörälle? Pohdin, kuinka rentouttavaa olisi ottaa vaikka vaan vähän viiniä Tiinan kanssa, mutta kun ei niin ei. Vitun AA-kerho.

Panin jo aamusta niin paljon partavettä naamaani, että yskin melkein keuhkoni pihalle. Nähtävästi mulla oli jonkinlaisia iho-oireita, koska turpani alkoi partaveden jäljiltä muuttua läikikkääksi. Voi paska, mun lärvi oli kuin karttapallo. Kipitin juoksujalkaa apteekkiin. Odottelin vuoroani, kun paikalle saapui helvetin pitkä ja läski äijä. Sillä oli joku ”rahtarit”-rotsi päällä. Housut roikkuivat niin, että kuonaisesta persevaosta näkyi ainakin 15 senttiä. Olipa todella romanttinen näky. Ennen kuin körmyniskaa palveltiin, se ehti vilauttaa mulle naamaansa. Se oli kuin tarkkailuluokan pulpetinkansi. Täynnä puukon jälkiä, lovia ja harpin reikiä. Lisäksi naama oli käsittämättömän kokoinen. Se oli todella kuin pulpetin kansi, jonka sisään on upotettu kaksi vitutuksesta verestävää isoa silmää. Vihdoin tämä kahdella silmällä varustettu kyklooppi sai vuoronsa. En ole eläessäni kuullut niin matalalta tulevaa ääntä, kun tämä elävä kaappi alkoi jyristä. Jaakko Ryhänenkin olisi vain tyttömäinen tenori tämän mörinän rinnalla. Luultavasti äijällä oli tapana niellä palavat röökit ja huuhdella ne alas moottorisahan telaketjuöljyllä. Vittu hyvä ettei ikkunat helisseet kun körmy kysyi: ”Onks teillä jotain rasvaa, jolla voi vetää perseeseen?” Apteekissa syntyi kiusallinen hiljaisuus. Parilta mummulta putosi isoäidin käsirasvatuubit lattialle. Kaikki katsoivat jonnekin muualle, kuin rahtariin. Apteekissa oli jotenkin merkillisen pyhä tunnelma. Hiljaisuus oli laskeutunut luoksemme. Äijä osti luonnollisesti isoimman tuubin liukuvoidetta. Puistelin päätä matkalla himaan, kun pohdin, että kuka antaa tuollaisen vetää itseään hanuriin. Tai pikemminkin, ketä tämä murina-Kalle päättää vetää hanuriin. Niin päin sen täytyy olla...

Rasvasin lärvini uuteen uskoon. Aloin taas muistuttaa ihmistä. Illalla Tiina saapui, kauniina kuten aina. Tällä kertaa Tiinan suukko ei saanut niin räjähtävää seisahdusta aikaan kuin edellisellä kerralla. Hyvä, mä alan tottua tähän. Ajattelin olla terveyden perikuva, joten valmistin pakastevihanneksista kasviskeittoa. Tällä kertaa en onnistunut paskantamaan ruokaa pystyyn. Keitto oli oikeastaan hyvää, jopa niin hyvää, että huomasin sen tehneen vaikutuksen Tiinaan, nimittäin hän ehdotti pientä ruokalepoa. Menimme sohvalle lepäilemään. Koitin survaista itseni tyynyjen väliin, ettei kestoerektio olisi ollut niin häiritsevästi läsnä. Aloin olla aika vakuuttunut, että Tiinan aurassa oli viagra-pölyä joukossa. Kukaan nainen ei ollut ikinä vaikuttanut muhun näin sekopäisesti. Heti kun nainen saapuu metriä lähemmäksi, niin kling! Muna pystyyn! Voi saatana miten noloa...

15.8. Lauantai

Ällistyksekseni heräsin sohvalta Tiina vieressäni. Olimme nukahtaneet sohvalle. Taas sama juttu, pikakäännös sohvatyynyjen väliin. Tiina nähtävästi huomasi tilanteeni, koska hän yllättäen käänsikin mut takaisin ja alkoi hyväillä mua juuri kriittisimmästä kohdasta. Olin haljeta. Nähtävästi Tiinakin oli orientoitunut tilanteeseen, koska suorastaan luiskahdin hänen sisäänsä. Ensimmäisen kerran elämässäni olin pyörtyä orgasmiin. Muutaman kerran olen meinannut pyörtyä, kun olen katsonut aamulla päivän valossa kämpilleni raahaamaa naista, mutta tämän naisen jälkeen kaikki seksikokemukseni tulevat olemaan pettymyksiä. Tiina lähti iltapäivällä, mukanaan viisi orgasmia... omiaan. Mä en jaksanut edes laskea omiani. Olin tosi puhki, myös henkisesti... mutta vitun onnellinen.

16.8. Sunnuntai

Oli vähän morkkiset aamulla, kun kelailin edellisen päivän tapahtumia. Onneksi Tiina soitti ja kiitteli unohtumattomasta viikonlopusta. Helpotti ainakin mun morkkista, vaikka käveleminen kuulemma olikin vähän ontuvaa. Minäkö vanha pukki? No, en mä nyt niin vanha ole - vielä.