JUOPPOHULLUN PÄIVÄKIRJA AUTOMAATTI TEKSTI

Voi pyhä jysäys mikä aamuherätys. Oveani hakattiin nyrkeillä kuin viimeistä päivää. Koska mulla oli kimakka krapula, eli olin herkkänä päätin hakata oveani hakanneen hiipparin tarvittaessa vaikka jälleensyntymään vaadittavan määrän. Mutta kukapa muukaan sieltä oven takaa löytyi kuin Kristian!

Koska oveni moukaroija oli Kristian, hän samalla välttyi manuaalilta jälleensyntymän nopeuttamiselta. Kristian oli aivan kauhuissaan. Nyt olin vähintäänkin varma, että Mikael on työntänyt jonkun käryävän sähköjohdon Kristianin rectumiin. Ei ollut. Kristian oli löytänyt pubista jonkun hemaisevan kantturan ilta-ajolle. Kristian oli herrasmiehenä hypännyt heti pukille ilman minkäänlaista esilämmitystä. Daami oli suivaantunut kun Kristian oli alkanut välittömästi pujottaa sardiiniaan rutikuivaan askiin. Lady oli ajatellut vähän romanttisempaa lähestymistapaa, joten se oli kähissyt Kristianin korvaan, ”hiero vähän mun klitorista sun kielellä”. Kristian parka oli nähtävästi pinnannut biologian tunnit tai sitten se todellakin on umpinuija, nimittäin se ei tiennyt mikä on klitoris! Kristian kertoi kuinka se oli klitoriksen kuultuaan alkanut puhua leidille englantia! ”Yes, you have klitoris. Do you want to eat my egg? I can put you, I like it...” Tajusin Kristianin vuodatuksesta, että ei se englannin tunneillakaan ollut aikaansa viettänyt.

Lopulta Kristian oli painunut naapuriin lainaamaan tietosanakirjan, josta se löysi klitorikselle selityksen. ”Vittu, sehän on häpykieli!”, tajusi Kristian. Kristian oli kirmannut tikkana leidin luokse ja alkoi kaivaa toosan pohjalta kieltä esiin. Aikansa remuttuaan naisparan haarojen välissä häpykieltä tonkimassa oli akka pakannut kamansa ja häipynyt. Nyt Kristian halusi tietää multa kuinka syvällä klitoris on? Voi paska! Mun oli todella vaikeaa alkaa selittää ilman empiiristä kohdetta missä vitussa se klitoris sijaitsee. Onneksi mulla oli jääkaapissa yksi lihis jäljellä. Vedin siihen viillon ja aloitin havainnollisen esityksen. ”Tämä tässä on nyt pimppi. Klitoris sijaitsee osapuilleen tässä”, osoitin sormella lihiksen yläreunaa. ”Se on sellainen pieni pallukka, mutta sitä pitää hieroa varovasti. Se ei ole pimpun pohjalla!”, selostin Kristianille joka tuijotti silmät pyöreinä avattua lihapiirakkaa. Voi helvetti, Kristianilla alkoi ottaa vitusti eteen kun se tuijotti mun pimppilihistäni. Se perverssi kysyi, että saako syödä mun lihikseni vessassa?! Ei mua kyllä enää kiinnostanut lihis pätkääkään, joten luovuin aamiaisestani hyvillä mielin.

Kristian kipaisi teltta pystyssä lihiksen kanssa vessaan. Olisin syönyt vaikka hatullisen Mikaelin paskaa, jollen olisi hetken kuluttua kuullut Kristianin huohotusta vessasta. Se vitun sekopää nussi mun lihapiirakkaa paskahuusissa! Huh huh, mikä aamu...

27.10. Tiistai

Päätin mennä tänään parturiin koska krapulahikisenä pitkä letti tuntuu vittumaiselta rasvapäähineeltä. Soitin ensin johonkin helvetin hienolta kuulostavaan salonkiin. Liiallisella suuseksillä tuhottu ääni piipitti puhelimessa, ”tuleeko teille pelkästään leikkaus ,pesu ja muotoon kuivaus?”. Olin ihmeissäni, joten vastasin myöntävästi. Spermaviemäri täräytti hinnan, 745 markkaa!!! Olin varma. että kuulin näkyjä. Mimmi toisti 745 markkaa! Sain armottoman heivarin. Huusin kuin Lenita tennissukalle, ”tajuutko sä vitun hilsehiiri, että mä mieluummin vaikka juon 745 markalla niin paljon viinaa, että mun tukka putoaa päästä! Vaikka mä saisin samaan hintaan panna kaikkia salonkinne kampaajia, niin silti toi hinta kammottava”. Löin luurin alas ja lähdin etsimään edullista parturia. Mietin hiljaa mielessäni, että tulikohan taas luvattua liikaa. Yleensähän mieskampaajat on pakoputkeen veivaajia. Hyi saatana.

Löysin legendaarisen murjun, jossa oli revennyt parturintuoli ja vanhempaan kastiin kuuluva mummu parturina. Hintakin oli sopiva, 45 markkaa. Mummu kysyi, että millaiseksi tukka leikataan. Päätin tällä kertaa valita sellaisen tukan, joka mulla oli poikasena. Koska mummu oli puheestaan päätellen umpistadilainen, pyysin häntä leikkaamaan sellaisen fledan kun skideillä on. Otin lehden kouraan ja aloin selata ämmien kuvia. Mummu otti karjakoneen ja veti keskelle päätä millin vuonon. Kysyin, että mitä vittua se oikein tekee? Mummu vastasi loukkaantuneena, ” no justhan sä ruinasit et vedetään sun pata sellaseks kun skineillä on?!”. ”Voi vittu mummu, mä sanoin skideillä, en skineillä”, mesosin. No, eipä siinä muukaan auttanut kuin ajella koko nuppi millin sängelle. Sikanastaa, luvattu vielä vitun kylmää talvea...

28.10. Keskiviikko

Päätin kokeilla, että hidastaako pitkä tukka viinan imeytymistä päähän, joten kipaisin handeliin hakemaan temppulientä. Matkalla Alkoon törmäsin Kristianiin ja Mikaeliin, jotka kävelivät kuin joku homopariskunta uppoutuneena toistensa mielenkiintoisiin elämänkokemuksiin. Nähtyään mut ne imeytyivät kylkeeni kiinni. Mikael ei ollut enää vihainen mulle vaikka olin kimauttanut sitä pampulla edellisellä kerralla. Mikael löi sovinnon kättä ja ehdotti, että ottaisimme aamupäiväjurrit luonani. Hän maksaa. Kiero mies, tiesi miten mut puhutaan ympäri.

Kassit kilisten saavuimme kämpilleni. Mikael pesi ja kuivasi heti kolme lasia kirurgin huolellisuudella. Olikohan se juottamassa meille jotain syanidia kun tunnelma oli kuin olisi viimeiselle illalliselle ryhtymässä? No, tunnelma kohosi kun Mikael kaatoi joka ukolle aimo tujaukset viskiä. Sitten se taas alkoi. Luento toisesta maailmansodasta ja natseista:

”Wilhelm Keitel, joka oli Oberkommando der Wehrmacht:in päällikkö roikkui Nürnbergissa hirressä peräti 27 minuuttia ennen kuin veri pakeni silmistä ja paska pyllystä. Hän ei tajunnut ottaa myrkkyä kuten Martin Bormann. Martin oli pyllyn nuolemisen apokryfinen korkea veisu. Minä itse olen varsin mieltynyt juuri Bormaniin”, kiteytti Mikael tuntojaan. Mietin, että pitäisiköhän vetää pikana helikopterikänni vai kaivaa taas pamppu esiin. Koska viski oli hyvää päätin kuunnella tämänkertaista luentoa saksalaisista sotasankareista. Mikael oli juonut jo lasinsa tyhjäksi, joten se ponnahti pystyyn ja karjaisi, ”EIN BISCHEN SCNAPSS!”. Voi vittu miten säikähdin! Vaistomaisesti syksyin kuin DDR:läinen mellakkapoliisi Mikaelin kurkkuun ja kaadoin sen sohvalle. Mikael huusi apua minkä kurkusta pääsi. Rauhoituimme molemmat. Mikael pyysi anteeksi, ”olen pahoillani, taisin hieman innostua”.

Mikael kysyi kohteliaasti, että saisiko hän vielä kertoa erittäin mielenkiintoisen tarinan Ernst Röhmistä. Mikael oli kuin anova pikkupoika lelukaupassa. Sanoin Mikaelille, että yksi tarina vielä tästä aiheesta ja sitten vaihdamme lajia. Mikael myöntyi. Silmät kiiluen se aloitti vuodatuksen.

”Niin, Ernst Röhm oli legendaarinen SA-johtaja. Hänellä oli arpi ja rautaristi, jotka hän oli saanut jo I maailmansodasta. Lisäksi tämä lihava oluen särpijä oli homo, joka järjestään nussi kaikki autokuskinsa ja tiukkaperseisimmät SA-huligaanit. Myöhemmin Röhm ja muut SA-puppelit ammuttiin nk. pitkien puukkojen yössä. Tämän seurauksena alettiin vihata homppeleita ja niitä kyörättiin keskitysleireihin homojen SS-miesten sadististen hupien leikkikaluiksi. Että näin.” Mikael oli jopa hivenen hengästynyt tämänkertaisesta luennostaan.

Lähtiessään Mikael sanoi, että mulla on kiva tukka. Painuin suoraan vessaan oksentamaan.

29.10. Torstai

Panetti niin poskettomasti, että päätin soittaa Tiinalle. Suureksi riemukseni Tiina lupasi tulla käymään. Aluksi se vähän motkotti viinanhajuisesta hengityksestäni, mutta nähtävästi se jotenkin kiihottui mun uudesta lookista, koska hetken kuluttua hakkasin junttamoukarityönnöin syvällä Tiinan sisällä. Koska olin purkanut pyhän mailani kautta osan krapulapaineista päätin höperehtiä selvää ainakin pari päivää. Pitää olla iskussa, kun Suzukassa räjähtää!

30.10. Perjantai

Kävin selvittämässä Ferrarin osoitteen. Päätin lähettää Michael Schumacherille pienen tallimääräyksen.

”Hyvä Michael!

Mä todella toivon, että sä luet suurennuslasin kanssa tän kirjeen.

1. Jos Häkkinen ei voita maailmanmestaruutta, sä delaat.

2. Jos Häkkinen ei voita Suzukan osakilpailua, sä delaat.

3. Jos MacLaren ei voita merkkimestaruutta, sä delaat.

4. Jos sä ajat maaliin saakka, sä delaat.

5. Jos sun leuka ei ole pienentynyt ennen ensi kauden alkua, sä delaat vitun Daltonin veljes!

Toivoo Juha

Ps. Toivottavasti sä et delaa!

Pss. Kerro sille teidän tallipäällikkökääpiölle nää samat terveiset!”

Pikakirje Italiaan maksaa siemenperunoita, mutta kyllä Häkkisen takia kannattaa sijoittaa.

31.10. Lauantai

Katselin aika-ajoja ja alkoi vituttaa ihan mielettömästi. Miksi mä en muistanut mainita siinä kirjeessä, että Schumacher delaa jos se ajaa paalupaikan. Miten mä saatoin olla näin vitun tyhmä! No, toisaalta ei sillä ole mitään merkitystä, koska Ferrari on jo saanut mun tallimääräyksen. Onneksi se nettiukko Dani oli taas tuonut mulle vähän lahjuksia, koska nyt pystyin pelaamaan vähän voittajavetoa. Koska tiesin, että Schumi ei saa ajaa lainkaan maaliin, niin pistin tonnin parille Häkä-Coulthard ja toisen tonnin parille Häkä - Irvine. Menin aikaisin nukkumaan, koska aamulla alkaa mekkala. Lopuilla rahoilla ostin halvinta kuohuviiniä, mutta vasta aamuksi.

1.11. Sunnuntai

Heräsin jo kolmelta aamulla. Onneksi sieltä tuli lätkää niin ei tarvinnut jännittää hiljaisuudessa.

Kävin hakemassa maailmankarttani esiin ja aloin hakata harpilla Saksaa niin vitusti. Olin hyvässä vedossa. Sydän oli juuttua kurkkuun kun ensimmäinen lähtö epäonnistui ja mulkku ohjaaja näytti MacLarenia. Onneksi ei tarvinnut heittää tölsää ikkunasta. Toisessa lähdössä mun tallimääräykseni meni näköjään perille. Schumi oli varmaan paskat haalareissa kun oli saanut mun kirjeeni. Mua vähän säälitti, ei olisi pitänyt olla ihan niin kova Schumia kohtaan. Nyt se ressu tärisi autossaan niin ettei jalat pysyneet polkimilla. Häkkinen otti heti piikipaikan, mutta Schumi alkoi uhmata mun tallimääräystä, vittu sehän alkoi nousta ihan hulluna kohti kärkeä vaikka joutui mun takia lähtemään viimeisenä!

Soitin numerotiedusteluun ja pyysin yhdistämään puhelun Suzukaan Ferrarin tallipäällikölle. Mimmi kysyi, että kenelle siellä? Karjaisin, että sille vitun kääpiölle joka keikkuu siellä radan reunuksella. Taas sain luurin korvaan. Aloin pakata kamojani, koska nyt mun oli pakko lähteä pelastamaan maailmanmestaruus Suomeen. Olin kaivamassa kalsareita kaapista kun tölsästä alkoi kuulua infernaalinen Kyllösen mekastus. ”Häkkinen on maailmanmestari, Häkkinen on maailmanmestari!” Scumacher oli totellut mun tallimääräystä! Se alasinleuka oli itse räjäyttänyt takarenkaansa, jotta se ei saisi syitä omaan niskaansa. Aika veijareita noi sakut! Oli aika avata ensimmäinen kuohuviini. Huomasin kuohuviinin nousevan siilitukkaan todella nopeasti. Niillä on yhdessä varmaan hyvä Feng Shui?

Onneksi ei tarvinnut itse lähteä Japaniin saakka hoitamaan näitä hommia. Kaiken lisäksi voitin vitusti rahaa, koska Häkä voitti ja Irvine oli toinen. Minä ja Mika oltiin tämän päivän suurimpia voittajia ja ilman mua Mikakaan ei olisi ollut maailmanmestari. Olipa onni että tajusin lähettää sen tallimääräyksen. Huh huh, olipa tipalla - taas.